- Pitäisi tarjota lapsiperheille kotiin tuotavia palveluja vanhempien jaksamisen turvaamiseksi
- Sosiaaliturvauudistuksessa etuusjärjestelmää on selkeytettävä; etuuksien hakeminen ja maksatus pitää saada helpommaksi ja käsittelyaikoja lyhemmiksi
- TE-toimistoissa olisi huomioitava ihmisten taidot ja tarjottava tukea digitaitojen kehittämiseen
- Perusturvan korottaminen oltava ehdoton tavoite
- Byrokratian kuormittavuutta vähennettävä! Niitä olisi tuettava, joilla on mahdollisuus työllistyä
- Palkkatuen resursseja olisi lisättävä
- Työnantajille ryhtiliike: etsitään joustavia työnantajia, jotka olisivat valmiita palkkaamaan myös niitä, jotka eivät ole täysin kykeneviä työhön ilman tukea
- Suomeen tarvitaan sosiaalisia yrityksiä
Yllä on esimerkkejä tuloksista, joihin köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat yhdessä keskustellen päätyivät kirkkohallituksessa 12.10.2021 pidetyssä Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä -tilaisuudessa. Keskustelut käytiin pienryhmissä, joissa keskiössä oli köyhyyttä kokeneen erikoisasiantuntijan oma kertomus ja kokemus arjesta. Sen jälkeen erikoisasiantuntijat ja kansanedustajat keskustelivat ratkaisuista, mitä pitäisi yhteiskunnassa muuttaa. Tilaisuudessa käsiteltiin muun muassa pienituloisen yksinhuoltajan toimeentulon vaikeuksia, köyhyyden periytymistä, työllistymisen vaikeuksia ja palvelukierteestä pois pääsyn vaikeutta. Keskustelujen aiheet nousivat suoraan köyhyyttä kokeneiden arjesta. Lopuksi teemoista käytiin vielä yleisökeskustelu.
Tilaisuuteen osallistuneet kansanedustajat näkivät, että on tärkeää kuulla köyhyyttä kokeneiden ihmisten omia arjen kokemuksia. Tämä oli myös yleisötilaisuuden avanneen terveysministeri Hanna Sarkkisen näkemys. Tarkoitus ei ole vain keskustella ja kuunnella, vaan luoda ja vahvistaa päättäjien sitoutumista tarpeellisten muutosten tekemiseen. Tilaisuuden järjestivät Työttömien Keskusjärjestö ry, Suomen köyhyyden vastainen verkosto EAPN-Fin, Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ja Kirkkohallitus.
Tässä keskustelutilaisuudessa jokaisen keskustelijan mielipide oli yhtä arvokas. Köyhyyden vastaisten verkostojen toiminnassa mukana olijat ovat nähneet, että keskustelujen avulla osallisuus ja yhdenvertaisuutta lisääntyy, vihapuhe ja ennakkoluulot vähenevät sekä tietoisuus siitä, että jokainen ihminen on yhtä arvokas, kasvaa. Tuloksena on lisäksi päättäjille konkreettisia ideoita päätöksenteon tueksi. Harvalla muulla toiminnalla saadaan aikaan yhtä hyviä tuloksia. On erityisen tärkeää, että kirkko on mukana toteuttamassa tällaisia keskusteluja.
Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto on järjestänyt vastaavia tilaisuuksia jo yli kymmenen vuoden ajan. Viimeisinä vuosina toiminta on laajentunut usealle paikkakunnalle Suomessa. Näiden valtakunnallisten keskustelutilaisuuksien rinnalla alueelliset tilaisuudet köyhyyttä kokeneiden ja oman paikkakunnan päättäjien kesken on koettu mielekkäiksi. On tärkeää, että köyhyyttä kokeneet valitsevat keskustelun teemat ja että päättäjät kuuntelevat sen sijaan, että pitäisivät itse alustuksia. Kannustankin seurakuntia yhdessä paikallisten muiden toimijoiden kanssa järjestämään tasa-arvoisia ja osallistavia keskustelutilaisuuksia kunnan päättäjien ja alueen köyhyyttä kokeneiden kesken.
Voit tutustua tarkemmin tilaisuudessa esitettyihin köyhyyttä kokeneiden tarinoihin ja yhdessä sovittuihin ratkaisuehdotuksiin EAPN sivuilla.
Tämä keskustelutilaisuus oli yksi Ylen Hyvin sanottu -hankkeen tapahtumia. Hyvin sanottu -Bra sagt on viisivuotinen hanke, jolla pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan. Sekä Suomen evankelis-luterilainen kirkko että Kuka kuuntelee köyhää? -verkosto ovat hankkeen yhteistyökumppaneita.
Tiina Saarela
Diakonian asiantuntija
Kirkkohallitus
Kuva: Pixabay
