Kuva: Kaksi henkilöä kädet toistensa harteilla, Pixabay
Diakonia-ammattikorkeakoulussa valmistui joulukuussa Anni Jokikokon ja Eveliina Luukkosen sosionomi-diakoni (AMK)-tutkinnon opinnäytetyö, jossa aiheena ovat kokemustieto, kokemustoimijuus ja kokemusasiantuntijuus. He pyrkivät selvittämään myös näiden asioiden hyödyntämistä diakoniatyössä. Selkeästi diakoniatyössä ollaan vielä paljon muita yhteiskunnan toimijoita jäljessä kokemustiedon hyödyntämisessä.
Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Vaikuttavaa kokemustoimintaa Pohjois-Pohjanmaalla-hankkeen kanssa. Maakunnallista hanketta koordinoi Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry. Hankkeen tarkoituksena on luoda Pohjois-Pohjanmaalle kokemustoiminnan yhteistyömalli, jossa järjestöjen koordinoidulla yhteistyöllä pitkäaikaissairaiden, vammaisten ja muiden vaikeassa tilanteessa olevien kokemustietoa hyödynnetään. Hanke päättyy vuoden 2020 lopussa.
Kokemustieto on tietoa, jota syntyy itse koettuna tai läheisen näkökulmasta esimerkiksi sairauden, riippuvuuden tai haastavan elämänkokemuksen myötä.
Kokemustoimija on henkilö, joka jakaa omia kokemuksiaan ja kokemustietoa. Kokemustoimija työskentelee pääasiassa sellaisten henkilöiden kanssa, joilla ei ole omakohtaista kokemusta kyseisestä asiasta. Kokemustoimija voi osallistua esimerkiksi toimintojen kehittämiseen, erilaisiin koulutuksiin, työryhmiin, sekä eri toimintojen suunnitteluun. Kokemustoimijalla on aina käytynä kokemustoimijakoulutus ja hänellä on jonkin järjestön taustatuki.
Kokemusasiantuntijan rooli on osaltaan samanlainen kuin kokemustoimijan. Kokemusasiantuntija voi lisäksi toimia vertaisena henkilölle, joka jakaa samanlaisen kokemuksen. Kokemusasiantuntijalla ei aina välttämättä ole koulutusta tehtäväänsä, toisin kuin kokemustoimijalla.
Kokemusasiantuntijatoiminnasta on saatu hyviä tuloksia. Haastatellut kokemusasiantuntijoiden tilaajat kuvasivat kokemuksia kokemustiedon käytöstä vaikuttaviksi, ymmärrystä lisääviksi, positiivisesti yllättäviksi ja hyviksi. Kokemustiedon jakaminen voi vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta toisiin ihmisiin ja osallisuuttam yhteiskuntaan. Kokemustiedon jakaminen lisää luottoa omiin kykyihin, antaa mahdollisuuksia kehittyä ja oppia uutta, voimaannuttaa, kuntouttaa ja vahvistaa toimijan omia voimavaroja. Kokemustiedon jakaminen tuo sisältöä ja merkitystä kokemustoimijan arkeen.
Tutkimustuloksilla on osoitettu, että kokemusasiantuntijuuden käyttö terveydenhuollon kehittämistyössä avaa asiakkaan näkökulmaa ammattilaiselle uudella tavalla. Miksei siis sama toimisi myös diakoniatyössä?
Opinnäytetyössä kerättiin tietoa Oulun seurakuntayhtymän ja Kokkolan suomalaisen seurakunnan kokemustiedon käytöstä. Vastausten perusteella koulutuksen saaneita kokemustoimijoita ei juurikaan käytetä Oulun seurakuntayhtymän alueella. Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on jonkin verran hyödynnetty kokemustoimijoiden asiantuntijuutta. Tulosten perusteella lisäkoulutus kokemustiedon käytöstä olisi diakoniatyöntekijöille paikallaan. Koulutusta kannattaisi ehdottomasti suunnitella yhdessä kokemustoimijoiden tai -asiantuntijoiden kanssa.
Kokemustietoa jakavat henkilöt voisivat pitää seurakuntien työntekijöille koulutuksia esimerkiksi asiakkaan kohtaamisesta ja antaa seurakunnalle tietoa siitä, kuinka heitä on seurakunnassa kohdattu ja kohdeltu. Seurakunnat voisivat aktiivisesti verkostoitkokemusasiantuntijoita välittävien järjestöjen kanssa. Yhteistyöstä seuraisi varmasti paljon hyvää seurakuntatyön kehittämiseen.
Seurakunnat voisivat myös kannustaa seurakuntalaisia hakeutumaan kokemustoimija tai – asiantuntijakoulutukseen. Tätä näkökulmaa tukee diakoniatyöntekijän eettiset ohjeet, joissa mainitaan ”diakoniatyöntekijä edistää vuorovaikutuksen syntymistä ihmisten välillä”.
Kokemustoimija tai -asiantuntija voisi olla myös jakamassa kokemustietoa osana seurakuntien ryhmätoimintoja ja tapahtumia. Niissä voisi kertoa omista kokemuksistaan ja keskustella halukkaiden kanssa. Tällainen voisi toimia hyvin tiedottamisessa ja tarjoaisi matalan kynnyksen mahdollisuuden vertaistukeen.
Kokemustiedon hyödyntäminen seurakuntatyössä lisää asiakaslähtöisyyttä sekä osallisuutta ja kehittää seurakuntien ja kirkon palveluita. Seurakuntalaisten sekä kirkon palveluita käyttäneiden ihmisten kokemukset kertovat kirkon työntekijöille, mikä toimii ja mikä ei. Kokemustietoa voisi käyttää kaikilla työaloilla seurakunnissa esimerkiksi työn kehittämisessä, ryhmien ohjaamisessa ja toimintojen suunnittelussa.
Myös toiminnan arvioinnissa kokemustoimijoita tai kokemusasiantuntijoita voitaisiin ottaa mukaan. Kokemustietoa kannattaa hyödyntää diakoniatyössä.
Anni Jokikokko, sosionomi-diakoni (AMK)
Eveliina Luukkonen, sosionomi-diakoni (AMK)
Heini Sajalin, lehtori, kirkon ala, Diakonia-ammattikorkeakoulu, heini.sajalin@diak.fi
