Pääkirjoitukset

  • Kokeilemalla kehittäminen – avoin valtakirja häsläämiseen?Kokeilemalla kehittäminen – avoin valtakirja häsläämiseen?
    Kokeilemalla kehittäminen on läpäissyt myös kirkon kokeilukulttuuripuheena. Ajatus ei ole välttämättä pysynyt aina puheen mukana kyydissä. Niin kuin usein muotivirtausten myötä, myös tässä trendisanasto rantautuu ensin ja itse ajattelu myöhemmin perässä. Turhan usein puhe kokeilukulttuurista on paljastunut häsläämiseksi, toiminnan omapäiseksi kehittämiseksi, jossa perustelujen heikkous ja tiedon aliarvostaminen on verhottu kokeilemalla kehittämisen retoriikkaan. Erilaisia etenemisvaihtoehtoja vaikutuksineen ei ...
  • Pelastus ja yhteiskuntaPelastus ja yhteiskunta
    Vuoden 2022 synodaalikokousten yhteiseksi teemaksi on sovittu ”Pelastus”. Vaikka tapahtuma onkin ollut luonteeltaan lähinnä pappien (ja lehtorien) virittymiskokous, itse teema sopisi erinomaisesti koko kirkon yhteiseksi vuositeemaksi. Edellisellä kerralla tuotettu synodaalikirja jaettiin kustannussyistä vain hiippakuntien papeille ja lehtoreille. Tällä kertaa saattaisi olla hyvä harkita sitä, että tuotettava teos olisi kaikkien kiinnostuneiden luettavissa sähköisenä versiona. Ja ehkä pohtia ...
  • Kumppanuuteen kutsuva kirkkoKumppanuuteen kutsuva kirkko
    Vuoden jatkunut koronamaraton on haastanut ja edistänyt seurakuntien, kuntien ja järjestöjen yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä. Kolmen viikon sulkutilan toivotaan nyt tyynnyttävän huolestuttavaksi kasvaneen kolmannen korona-aallon. Jos näin ei käy, pahimmilla korona-alueilla turvaudutaan todennäköisesti ulkonaliikkumiskieltoon. Jos tähän päädytään, seurakuntien, kuntien ja järjestöjen tarjoamat tukitoimet korostuvat entisestään. Vuosi sitten koronan ensiaalto herätti suomalaisissa laajaa ja vahvaa yhteisvastuullisuutta ja ...
  • Niin kuin Jumalaa ei olisiNiin kuin Jumalaa ei olisi
    Kulunut poikkeuksellinen vuosi on kohta päättymässä. Koronapandemia on vaikuttanut elämäämme tavalla, jota ei kukaan osannut aavistaa vuosi sitten. Kirkon piirissä olemme vahvistaneet joitain poikkeustilanteessa hyviksi havaittuja toimintoja, kuten esimerkiksi ruoka- ja keskusteluapua, ja samalla kehittäneet uusia, etenkin digitaalisia kohtaamisen ja kanssakäymisen muotoja. Uusi Ovet auki -strategia (ks. linkki) kehottaa meitä kirkkona kohdistamaan ”diakoniaa entistä vahvemmin sinne, ...
  • Koronakeväästä koronasyksyynKoronakeväästä koronasyksyyn
    Koronakevät on vaihtunut koronasyksyksi. Diakonian tilastot kertovat osaltaan, miten huomattavasti koronakriisi on vaikuttanut diakoniatyöhön. Maaliskuussa kohtaamisia oli 48 236, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 32 765. Huhtikuussa kasvu jatkui 62 189 kohtaamiseen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna (30 362). Nyt syyskauden alkuun tullessa kohtaamisia on tämän hetken tilastotietojen mukaan edelleen yli 30 % enemmän ...
  • Kantoraketit ja koronaKantoraketit ja korona
    Seurakuntien diakoniatyön huomattavat panostukset koronakriisissä ovat saaneet valtiovallan puolelta sekä ansaittua tunnustusta että taloudellista lisätukea. Ministeri Annika Saarikko huomioi kirkolliskokouksessa seurakuntien kyvyn toimia diakonisesti ja reagoida uutta luovalla tavalla tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Tuoreessa sosiaalibarometrissa järjestöjen ja seurakuntien kasvanut vastuukanto ja kumppanuus etenkin kuntien kanssa näkyy hyvin. Syyskauden alkaessa on edessä edelleen koronapandemian suhteen epävarmuutta niin Suomessa ...
  • Koronakevään kaikujaKoronakevään kaikuja
    Suomen ev.lut. kirkko, kunnat, järjestöt, yritykset ja yksityishenkilöt ovat kantaneet huomattavaa diakonista ja sielunhoidollista vastuuta kuluneen kevään aikana. Monin paikoin jo ennen kriisiä seurakunnissa hyvin toimineet verkostot ja valmius ruoka-aputoimintaan mahdollistivat varsin ketterän koronayhteistyön käynnistämisen kuntien ja järjestöjen kanssa. Taloudellisen, aineellisen ja henkisen auttamisen sekä vapaaehtoistoiminnan kanavat ovat tarjonneet yrityksille ja yksityishenkilöille luotettavan ja helpon ...
  • Pysymmekö samassa veneessä?Pysymmekö samassa veneessä?
    Koronakriisi koettelee erityisen voimakkaasti niitä ihmisiä, jotka ovat olleet muita heikommassa asemassa jo ennen kriisiä. Voiko kriisin myötä vahvistua kokemus samassa veneessä olemisesta? Suomessa yhteiskunnallisesti merkittäväksi metaforaksi muodostui sotien jälkeen yhteinen rintama. Läpi yhteiskuntaluokkien jaettu yhteisen rintaman kokemus yhdisti ja vahvisti osaltaan hyvinvointivaltion eetosta. Myös koronakriisin yhteydessä olemme puhuneet yhteisestä rintamasta. Vähemmän sotaisaa mutta ...
  • Toivon merkkejä koronakriisin keskelläToivon merkkejä koronakriisin keskellä
    Poikkeustilan astuessa voimaan seurakunnat ponkaisivat lyhyessä ajassa varsin mittavan digiloikan etenkin jumalanpalveluksien striimaamisessa. Nyt on tarpeen ottaa toinen digiloikka diakonisen ja henkisen tuen sekä ryhmätoiminnan järjestämisessä. Samaan aikaan on totta, että kaikki eivät pääse mukaan digiloikkiin. Monelta puuttuu osaaminen, kyky oppia (esimerkiksi muistisairaat) tai vaadittavat laitteet ja yhteydet. Siksi on ollut tarpeen myös perustaa seurakunnallisia ...
  • Kun seurakunta löytää työnsä ytimenKun seurakunta löytää työnsä ytimen
    Muutos diakoniaseurakunnaksi on mahdollista. Ainakin rajan takana. Haaparannan seurakunnan kirkkoherra Juha Rauhala todisti hiljan työntekijä- ja luottamushenkilövoimin tällaisesta muutoksesta. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden virta ohjasi seurakunnan vastaamaan hätään. Tämä puolestaan edesauttoi seurakuntaa käynnistämään perustehtävän uudelleenarvioinnin ja työstämisen. Haaparannan seurakunta haki tuolloin innoitusta ja muutosvoimaa italialaisesta Sant’Egidion yhteisöstä, joka korostaa, että köyhät ovat veljiä ja sisaria. Yhteisön johtoteemana ...