Pääkirjoitukset

  • Koronakeväästä koronasyksyynKoronakeväästä koronasyksyyn
    Koronakevät on vaihtunut koronasyksyksi. Diakonian tilastot kertovat osaltaan, miten huomattavasti koronakriisi on vaikuttanut diakoniatyöhön. Maaliskuussa kohtaamisia oli 48 236, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 32 765. Huhtikuussa kasvu jatkui 62 189 kohtaamiseen, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin edellisvuonna (30 362). Nyt syyskauden alkuun tullessa kohtaamisia on tämän hetken tilastotietojen mukaan edelleen yli 30 % enemmän ...
  • Kantoraketit ja koronaKantoraketit ja korona
    Seurakuntien diakoniatyön huomattavat panostukset koronakriisissä ovat saaneet valtiovallan puolelta sekä ansaittua tunnustusta että taloudellista lisätukea. Ministeri Annika Saarikko huomioi kirkolliskokouksessa seurakuntien kyvyn toimia diakonisesti ja reagoida uutta luovalla tavalla tässä poikkeuksellisessa tilanteessa. Tuoreessa sosiaalibarometrissa järjestöjen ja seurakuntien kasvanut vastuukanto ja kumppanuus etenkin kuntien kanssa näkyy hyvin. Syyskauden alkaessa on edessä edelleen koronapandemian suhteen epävarmuutta niin Suomessa ...
  • Koronakevään kaikujaKoronakevään kaikuja
    Suomen ev.lut. kirkko, kunnat, järjestöt, yritykset ja yksityishenkilöt ovat kantaneet huomattavaa diakonista ja sielunhoidollista vastuuta kuluneen kevään aikana. Monin paikoin jo ennen kriisiä seurakunnissa hyvin toimineet verkostot ja valmius ruoka-aputoimintaan mahdollistivat varsin ketterän koronayhteistyön käynnistämisen kuntien ja järjestöjen kanssa. Taloudellisen, aineellisen ja henkisen auttamisen sekä vapaaehtoistoiminnan kanavat ovat tarjonneet yrityksille ja yksityishenkilöille luotettavan ja helpon ...
  • Pysymmekö samassa veneessä?Pysymmekö samassa veneessä?
    Koronakriisi koettelee erityisen voimakkaasti niitä ihmisiä, jotka ovat olleet muita heikommassa asemassa jo ennen kriisiä. Voiko kriisin myötä vahvistua kokemus samassa veneessä olemisesta? Suomessa yhteiskunnallisesti merkittäväksi metaforaksi muodostui sotien jälkeen yhteinen rintama. Läpi yhteiskuntaluokkien jaettu yhteisen rintaman kokemus yhdisti ja vahvisti osaltaan hyvinvointivaltion eetosta. Myös koronakriisin yhteydessä olemme puhuneet yhteisestä rintamasta. Vähemmän sotaisaa mutta ...
  • Toivon merkkejä koronakriisin keskelläToivon merkkejä koronakriisin keskellä
    Poikkeustilan astuessa voimaan seurakunnat ponkaisivat lyhyessä ajassa varsin mittavan digiloikan etenkin jumalanpalveluksien striimaamisessa. Nyt on tarpeen ottaa toinen digiloikka diakonisen ja henkisen tuen sekä ryhmätoiminnan järjestämisessä. Samaan aikaan on totta, että kaikki eivät pääse mukaan digiloikkiin. Monelta puuttuu osaaminen, kyky oppia (esimerkiksi muistisairaat) tai vaadittavat laitteet ja yhteydet. Siksi on ollut tarpeen myös perustaa seurakunnallisia ...
  • Kun seurakunta löytää työnsä ytimenKun seurakunta löytää työnsä ytimen
    Muutos diakoniaseurakunnaksi on mahdollista. Ainakin rajan takana. Haaparannan seurakunnan kirkkoherra Juha Rauhala todisti hiljan työntekijä- ja luottamushenkilövoimin tällaisesta muutoksesta. Vuoden 2015 turvapaikanhakijoiden virta ohjasi seurakunnan vastaamaan hätään. Tämä puolestaan edesauttoi seurakuntaa käynnistämään perustehtävän uudelleenarvioinnin ja työstämisen. Haaparannan seurakunta haki tuolloin innoitusta ja muutosvoimaa italialaisesta Sant’Egidion yhteisöstä, joka korostaa, että köyhät ovat veljiä ja sisaria. Yhteisön johtoteemana ...
  • Uutisia empatiakuiluistaUutisia empatiakuiluista
    Kaksi uutisaihetta on tullut erityisellä ryminällä yli oman uutiskynnyksen. Toinen koskettelee tuoretta Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan tutkimusta Suomen huipputuloisista. Toisessa uutisessa puolestaan kysytään, onko vammaisten ja muiden valtavirrasta poikkeavien ihmisten pilkkaaminen lisääntynyt viime aikoina Suomessa. Monien mielestä on. Molemmat uutiset liittyvät mielestäni jo pidempään käynnissä olleeseen kokemusmaailmojen eriytymiseen ja sitä kautta keskinäisen ymmärryksen ja solidaarisuuden ...
  • Kirkko ja merkityksellisen elämän etsintä Kirkko ja merkityksellisen elämän etsintä 
    Viime aikoina tutkijat ovat tuottaneet kiintoisia jäsennyksiä koskien merkityksellistä elämää. On havaittu, että vapautuminen yhteisöistä ja perinteistä, etenkin uskonnollisista, yhdessä taloudellista ja aineellista menestystä painottavan kulttuurin kanssa on synnyttänyt merkityksellisyysvajeen. Tämä näkyy länsimaissa mm. lisääntyneinä mielenterveysongelmina. Tutkija Elina Marttisen mukaan suomalaiset nuoret ovat aiempaa enemmän ahdistuneita siitä, mitä he tekisivät elämällään. Muihin eurooppalaisiin nähden suomalaiset nuoret ...
  • Paavalilainen organisaatiouudistusPaavalilainen organisaatiouudistus
    Käynnissä on paavalilainen organisaatiouudistus. Muutamassa vuodessa maailmanlaajuista huomiota on herättänyt belgialainen Frédéric Laloux kirjallaan Reinventing Organizations (2014). Laloux kuvaa erilaisia yhdessä toimimisen eli organisoitumisen muotoja. Kiintoisaa on Laloux´n soveltama kehitysajattelu; kukin organisaatiomalli edustaa evolutiivista reaktiota suhteessa niihin ongelmiin, joihin ihmiset ovat ajautuneet vallitsevassa mallissa ja maailmankuvassa. Einsteiniin nojautuen hän esittää, että ongelmia ei voida ratkaista samalla ...
  • Jokainen tsäänssi on uusi mahdollisuusJokainen tsäänssi on uusi mahdollisuus
    Kirkon diakonian päivät järjestettiin syyskuussa Lahdessa teemalla ”Hyppy”. Nykymuotoisilla päivillä on kaksi pääjuurta. Ensimmäinen juuri ulottuu Diakoniatyöntekijöiden päiviin, jotka Diakoniatyöntekijöiden liitto aikanaan käynnisti. Toinen juuri on keskushallinnon järjestämissä Diakoniapäivissä, joille kutsuttiin seurakuntien diakoniatyöntekijöiden, luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten lisäksi muita diakonia-alan ammattilaisia. Valtakunnallisille kasvokkain tapahtuville diakonian suurtapahtumille on tarvetta. Monet seurakunnat onneksi edelleen mahdollistavat osallistumisen. Samalla kirkossa tulee ...