SINÄ RIITÄT!

Tämän vuoden Yhteisvastuu-kampanjan ilmettä ja slogania suunniteltaessa päädyttiin sanapariin: Sinä riität! Sillä haluttiin alleviivata vanhemmille, että aivan tavallinen, se usein ei-niin-kiiltokuvamainen vanhemmuus on riittävää.

Kävin Yhteisvastuun tv-dokumentin tiimoilta viime syksynä Nepalissa tutustumassa kohteisiin, jonne Yhteisvastuun kansainvälistä apua ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta. Haastattelimme dokumentteja varten kymmenkuntaa perheenäitiä ja -isää. Ja kas kummaa, mielestäni aivan jokaisesta heistä välittyi vilpitön usko omaan riittävyyteen vanhempana.

Tapaamiamme vanhempia yhdisti se, että kaikki olivat saaneet itselleen toimeentulon pienyrittäjinä. Jotkut viljelivät vihanneksia, toiset säilöivät niitä pikkelseiksi ja muutamat punoivat jakkaroita bambusta. Työstään saamiensa ansioiden avulla nämä köyhän ja työttömyydestä kärsivän Sindhulin seudun asukkaat pystyivät nyt pitämään aiempaa parempaa huolta perheistään. Aivan jokaisella päällimmäinen tyytyväisyyden aihe oli se, että tienisteillään he pystyivät antamaan lapsilleen mahdollisuuden koulutukseen.

Ulkotöissä ahavoituneen perheenisän sanoin: ”Vanhemman tärkein velvollisuus on turvata lapsen koulutie.”

Riittävä on tarpeeksi

Vakuuttavimpana esimerkkinä riittävyydestä jäi mieleen kovin nuori, vain 22-vuotias, perheenäiti Suka Maya Thing. Hän asuu 3-vuotiaan Anchal-tyttärensä, 5-vuotiaan ekaluokkalaisen Aashis-poikansa ja iäkkäiden appivanhempiensa kanssa sananmukaisesti tiettömän tien takana. Kylään oli pääsy vain joenuomaa pitkin.

Alueen monien muiden perheenisien tapaan Suka Mayan puoliso yrittää tienata perheelleen leipää siirtotyöläisenä. Hänen tienistinsä ovat jääneet pieniksi, eikä kotiin ole juurikaan saapunut rahalähetyksiä.

Suka Maya oli osallistunut Kirkon Ulkomaanavun ja sen nepalilaisen yhteistyötahon yrittäjyyskurssille ja oppinut valmistamaan paikallisesta bambusta jakkaroita, tuoleja ja pöytiä. Saamansa koulutuksen ja pienen alkuavustuksen ansiosta hän oli pystynyt ponnistamaan köyhyydestä toimeentulonsa hankkivaksi äidiksi, joka tienisteillään voi nyt kouluttaa lapsensa ja maksaa jopa isovanhempien lääkkeet. Perheen kumpaakin lasta odottaa parempi tulevaisuus äidin yrittäjyyden ansiosta.

”Teen niin paljon töitä kuin ikinä pystyn, jotta lapseni saavat koulutuksen ja voivat valita ammattinsa itse”, Suka Maya totesi kotipihallaan lähtiäisiksi.

Perään olisi voinut huikata: ”Jess, Suka Maya, Sinä riität!”

Suka Mayan ja muiden tapaamiemme nepalilaisten menestystarinoihin tarvittiin ja tarvitaan Kirkon Ulkomaanapua ja sen katastrofirahastoa, jonne yhteisvastuutuoton ulkomaanosuus suunnataan.

Omin silmin nähneenä voin vakuuttaa, että apu menee perille. Ketju lahjoittajan kukkarosta seurakunnan keräyslippaan ja Yhteisvastuu-organisaation kautta Kirkon Ulkomaanavun ja sen paikallisten yhteistyökumppaneiden tekemään työhön on toimiva. Se auttaa.

Ihan riittävän hyvä

Koti-Suomessa vanhempien riittävyyskokemukset ovat liian usein päinvastaisia. Yhteisvastuun koulutusmateriaaliin kerätyt aineistot kertovat sen, minkä moni on jo omassa arjessaan huomannut:

Vanhempien yksinpärjäämisen eetos, vanhemmuuden liiankin tarkka suorittaminen sekä odotusten ja todellisuuden välinen ristiriita kuormittavat vanhempia. Moni tuikitavallisista ja ihan-riittävän-hyvistä-vanhemmista tuntee toistuvaa pettymystä omaan jaksamiseensa, pärjäämiseensä sekä tunteidensa hallintaan. Näin erityisesti väsyneenä ja tilanteissa, joissa olo tuntuu yksinäiseltä ja turvaverkot ovat vähäiset.

Tukea tarvitaan, mutta monien vanhempien kokemus on, että apua vanhemmuuden mutkakohtiin on tarjolla liian vähän. Hälyttävää on, että tuen tarvetta peitellään jopa lapsiperhepalvelujen ammattilaisilta – etenkin, jos tarve liittyy vanhemman omaan jaksamiseen.

”Vanhemmuuden tukeminen on yhteisvastuullinen tehtävä”, tähdentää nyt alkavan keräyksen esimiehenä toimiva arkkipiispa Tapio Luoma. Ja tähän tehtävänantoon kevään Yhteisvastuukeräys tarttuu tomerasti.  

Tarpeeksi varhain annettu tuki vahvistaa vanhempien voimavaroja ja parantaa perheen hyvinvointia. Siksi on tärkeää, että perheillä on tarjolla mahdollisimman kattavasti kynnyksettömiä tuen muotoja jo ennen kuin on mitään hätää.

Yhdessä keräyksen kumppaneiden, Mannerheimin lastensuojeluliiton ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa yhteisvastuuvaroin tuotetaan vuodesta 2021 lähtien lisää matalan kynnyksen tukea vanhemmuuden arkeen eri puolilla Suomea. Näin tehdään myös seurakunnissa. Tavoitteena on, että yhä useampi vanhempi Hangosta Ivaloon voisi vakuuttaa itselleen: Sinä riität!

60 % Yhteisvastuukeräyksen tuotosta ohjataan vuosittain Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun. 40 % keräystuotosta jää Suomeen. Puolet kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään vanhemmuutta tukeviin toimenpiteisiin vuonna 2021 alkavan, vanhemmuutta tukevan hankkeen avulla. Hankkeen valtakunnallisina yhteistyökumppaneina ovat Mannerheimin lastensuojeluliitto ja Pelastakaa Lapset ry. Toinen puolikas kotimaahan jäävästä osuudesta käytetään paikallisseurakunnan kautta paikallisiin vanhemmuutta tukeviin toimiin. 

Sirpa Seppä
viestintäsuunnittelija
Kirkkopalvelut
p. 040 579 7290
https://www.yhteisvastuu.fi/kampanja/