Vaikeiden ja tärkeiden julkaisujen sarja: osa 2

Kuva: Ihmisen hahmo taustalla, teksti: varsinainen kysymys

Vihapuhetta Jumalan nimessä: Varsinainen kysymys

Tämä on seitsemän osan julkaisusarjan (“Vaikeiden ja tärkeiden julkaisujen sarja sinulle, joka et kuulu sukupuoli- etkä seksuaalivähemmistöön”) toinen osa. Tekstit pohjaavat kirkon erityisnuorisotyöntekijänäkin työskennelleen Mio Kivelän Facebook-julkaisuihin, joissa hän kommentoi Leena Julinin musiikkivideosarjaa Vihapuhetta Jumalan nimessä. Musiikkivideosarjassa sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kohdistuvasta vihapuheesta on tehty kirkkomusiikilta kuulostavia kappaleita. Tällä kertaa itsekin sukupuoli- sekä seksuaalivähemmistön kuuluvan Mion teksti käsittelee teosta, jonka nimi on Varsinainen kysymys.

Löydät sen täältä: https://tinyurl.com/y6sazz7h

Koko videosarja löytyy täältä: https://www.youtube.com/c/sateenkaariyhdistysmalkus/playlists

“Koska näitä mielipiteitä on esitetty jumalallisina totuuksina, niin niitä on kohdeltu kuin muitakin kirkollisia totuuksia: vihapuheesta on sävelletty kirkkomusiikkia”.

Tämän kertainen musiikkivideo käsittelee avioliittoa, tai oikeastaan siihen kelpaamattomuutta. Se oli ensimmäinen, jonka itsekään kuulin ja huomasin ajattelevani “ai, ei tämän pahempi”. Mietin myös, kuinka se on varmasti kappale, jonka surullisenkin moni voisi sanoa olevan vain hyvä, oikea ja totuudenmukainen. Jotain, jonka perään todetaan aamen, ja mietitään, että olipa hyvin sanottu.

Olin juuri kuunnellut yli 6 minuuttia kestävän kappaleen siitä, kuinka olen avioliittoon kelpaamaton, eikä se tuntunut missään. Olin kuunnellut yli 6 minuuttia sitä, etten sovi avioliittoon ja ensimmäinen ajatukseni on, että eihän tässä edes ollut mitään niin ihmeellistä. Niin tottuneita olemme tuollaiseen viestiin, etten enää edes muista, että se saisi sattua. Niin tottunut, ettei se hetkauttanut vaan mietin, onko se liian “kesy”.

Sanon sen vielä kerran:

Olin kuunnellut yli kuusi minuuttia, kuinka olen avioliittoon kelpaamaton, eikä se enää edes tuntunut missään.

Sen lisäksi se oli kappale, jonka aidosti moni voisi varmasti ylpeästi allekirjoittaa. Todeta omiksi sanoikseen ja seistä selkä suorana niiden takana. Kappale, joiden sanat toden totta ovat niin tuttuja ja yleisiä, että ne voitaisiin varmasti julkaista sellaisenaan eikä olisi hetkeäkään vaikeaa löytää nimiä alle niitä tukemaan.

Ja niinpä varmuuden vuoksi sanon sen vielä kerran:

Olin juuri kuunnellut yli 6 minuuttia siitä kuinka minä en sovi avioliittoon. Ehkä se on se, minkä tahdon tänään sanoa. Ja jakaa tämän kappaleen.

Kuuntele se. Kuuntele ja kysy itseltäsi miltä sen kuuleminen tuntuu. Kuuntele ja pysähdy miettimään, mitä siinä todella sanotaan. Millaisena minut, meidät, siinä todella nähdään. Millaiseksi meidän tunteemme, suhteemme, kaipuumme ja elämämme maalataan. Mitä meistä todella sanotaan.

Mio Kivelä
sosionomi (amk) + kirkon nuorisotyönohjaaja, teol.yo.

Kirjoittaja on työskennellyt kirkossa erityisnuorisotyönohjaajana ja toimii tällä hetkellä opintojen ohella freelancerina. Kirjoitukset ovat alun perin Mion Facebook-postauksia. Sateenkaariyhdistys Malkus ry:n Taakasta voimavaraksi -hanke ehdotti Diakonia-lehdelle, että niistä voisi tehdä julkaisusarjan. 
INFOBOXI:
Kyseessä on taideprojekti, joka pyrkii nostamaan esiin kirkossa esiintyvän vihapuheen. Säveltäjä ja teologi Leena Julin on kerännyt kirkon piirissä esitettyjä kommentteja, pidettyjä puheita ja työntekijöille lähetettyjä palautteita, koonnut tekstit kuudeksi kokonaisuudeksi muuttamatta sisältöjä ja lisäämättä mitään, ja säveltänyt niihin perinteisen kuuloista kirkkomusiikkia. Tavoitteena on, että musiikin ja tekstin välinen ristiriita herättää näkemään, että myös uskonnolla perusteltu vihapuhe on julmaa ja loukkaavaa vihapuhetta. Taideprojektiin kuuluu kuusi teosta. Sisältövaroitus! Videot sisältävät materiaalia, joka voi aktivoida syrjintään ja hengelliseen väkivaltaan liittyviä traumoja.