Voimaannuttavaa diakoniaa kehitetään verkostoissa

”Vantaalla diakoniatyöntekijöillä on riittävästi vapautta tehdä työtä ja kokeilla uusia asioita. Meidän ammattitaitoamme arvostetaan hyvin haastavassa toimintaympäristössä”, kiittää yhteisen seurakuntatyön diakonian esimiehenä toimiva Katri Valve.

”Palvelemme kaikkia vantaalaisia, emme vain seurakuntalaisia. Siksi meidän tehtävämme on vaikuttaa kaikenlaisissa verkostoissa”, kiteyttää Katri Valve työnäkynsä.

Hän toimii Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen diakonian esimiehenä, johtavana diakonia ja yhteiskuntatyön asiantuntijana. Koordinointi ja kehittäminen sekä yhteistyö eri verkostojen kuten Vantaan kaupungin kanssa on olennainen osa työtä.

Valven erityisosaamisaluetta on yhteiskunnallisen työn kehittäminen.  Yhteisöllisyys painottuu paljon hänen kuvaillessaan työtään.

”Yhteisölähtöisessä pedagogiikassa on jotain tosi kiehtovaa. Työurani eri vaiheissa se on saanut aina eri sisällön. Ihmisen elämäntilanne ja vallitsevat olosuhteet määrittelevät, millä tavalla ja tyylillä me työskentelemme.”

”Läpi työurani olen saanut tehdä työtä erilaisilla rajapinnoilla, siellä mikä ei ole seurakunnan ydintoimintaa. Kohtaan verkostoja, jotka ovat vähän etäämpänä kirkosta, eikä sinne voi mennä valmiiden vastauksien kanssa”, Valve kertoo.

Yhteinen pöytä on menestystarina

Rajapinnoilla tehtävässä yhteistyössä on oltava valmis luopumaan joistakin oman työalan aiemmin määrittelemistä tavoitteista.

”Tehtävänä on löytää kumppanien kanssa yhteisiä visioita ja päämääriä, jotta toimintaa voidaan kehittää kaikkien parhaaksi.”

Ruokajakelun Yhteinen pöytä -verkosto on esimerkki Vantaan seurakuntien ja yhtymän toimintakulttuurin muutoksesta kohti yhteisölähtöisempää työotetta.

”Yhteinen pöytä on ollut iso menestystarina. Sitä ennen olimme jo rakentaneet muita hankkeita kaupungin kanssa. Yhteistyörakenteet olivat hioutuneet. Vaikka mukana on monta leipuria, kykenemme rakentamaan yhteisiä budjetteja ja tavoitteita.”

Yhteisruokailuissa ihmisiä saatetaan tekemään asioita yhdessä.

”Ihmisten ei tarvitse kokea olevansa vain avun kohteita, vaan he voivat olla merkittäviä toimijoita.”

Asiakkaan kanssa, ei puolesta

Diakoniatyöntekijät haluavat olla tiiviisti mukana asiakkaiden arjessa.

”Pyrimme tekemään enemmän asioita ihmisten kanssa kuin heidän puolestaan.”

Vantaalla on pohdittu, miten tavoitettaisiin myös ne tukea tarvitsevat ihmiset, jotka jäävät yksin kotiin.

”Miten me voisimme auttaa heitä löytämään arjen tukipaikkoja ja vertaistuen tai vapaaehtoistyön muotoja, joissa he kokisivat olevansa tervetulleita?”

”Yhteisölähtöinen työote tarkoittaa, että diakonia menee ihmisten pariin kuulemaan heiltä itseltään, mitä olisi tarpeellista tehdä. Emme mene ennalta tietämään, mikä on heille parasta.”

Yhtymä järjestää vuosittain useita yhteisövalmennuksia työntekijöille ja seurakuntalaisille.

”Mukaan työtä kehittämään tulee myös niitä ihmisiä, joita on perinteisesti pidetty passiivisina diakoniatyön asiakkaina. He kertovat, mitä haluaisivat tapahtuvan, ja miettivät, miten he voisivat löytää oman paikkansa seurakunnassa. Tämä on usein hyvin voimaannuttava prosessi.”

Yhteisölähtöinen työote haastaa työntekijää pohtimaan työnkuvaansa.

”Minä en mene vain tuottamaan ihmisille jotain palvelua tai toimintaa, vaan mietin niiden sisältöä ja toteuttamista heidän kanssaan.”

”Tässä tapahtuu aika iso ammatillinen käänne. Työntekijän rooli muuttuu suhteessa seurakuntalaisiin enemmän uutta luovan prosessin mahdollistajaksi ja tukijaksi kuin valmiin palvelun tuottajaksi.”

Kriisivalmius on vahva

Seurakuntayhtymä harjoittaa monipuolista yhteistyötä myös kriisityössä. Vantaan kriisikeskukseen ja muihin auttamistyön toimijoihin on luotu läheiset suhteet. Yhtymä on tiiviisti mukana Kirkon henkisen huollon verkostossa.

”Vantaalaisilla on hyvät ja toimivat kanavat löytää apua elämänkriiseissä. Kirkon kaikilla työaloilla on jatkuva valmius. Seurakuntalainen voi kriisin keskellä ottaa yhteyttä diakoniatyöntekijään, joka on tavoitettavissa”, Katri Valve vakuuttaa.

Työntekijöitä on koulutettu kohtaamaan niin isompia, yhteisöä koskevia kriisitilanteita kuin yksilöiden surun, kuolemaa, sairastumista ja talousvaikeuksia käsitteleviä elämänkriisejä.

”Akuutissa tilanteessa meidän on kuunneltava ihmisiä tarkasti ja mietittävä, mistä he saavat parhaan avun – onko oikea paikka diakonian vastaanotto vai joku muu.”

Työntekijä ottaa ihmisen ensimmäisen reaktion vastaan akuutissa kriisissä.

”On tärkeää olla ihmiselle läsnä ja kohdata hänet kuunnellen. Sen jälkeen hänen asioitaan on vietävä yhdessä eteenpäin.”

Uutta kehittämistyötä on tehty vastavammautuneiden näkönsä menettäneiden kanssa. Heille on luotu palvelupolku yhteistyössä HUS:n kanssa. Tässä yhdistyvät sekä akuutin kriisin kohtaaminen ja moniammatillinen yhteistyö että vertaistuki.

Johtaja muistuttaa työn rajoista

Vantaan seurakuntayhtymässä diakonia, yhteiskunnallinen työ, kasvatus, perheneuvonta ja sairaalasielunhoito toimivat yhdessä. Jokaisella työalalla on oma tiiminsä, mutta hankkeissa tehdään yhteistyötä.

Diakoniassa hyvä johtaminen lähtee Katri Valven mukaan toimivien rakenteiden ja työmahdollisuuksien luomisesta.

”Työalue on laaja, työ monipuolista ja joskus rajatonta. Siksi selkeät rakenteet ovat kaiken lähtökohta. Meillä Vantaalla on sanoitettu ja pohdittu yhdessä työn kokonaistavoitetta, jotta emme kadota tehtäväämme epämääräisyyteen.”

Jokaisella työntekijällä on oltava selkeä käsitys oman työn tavoitteista ja niitä tukevista rakenteista, Valve korostaa. Hän toimii myös työnohjaajana.

”Monipuolisissa verkostoissa tehtävä diakonia on raskasta ja vaativaa, erityisvaikeine asiakkaineen. Työntekijällä täytyy olla tilaa käydä läpi työn sisältöjä toisten kanssa. Johtajan pitää varmistaa myös riittävä työnohjaus.”

”Lähestulkoon aina työ on henkilökohtaisesti tärkeää ja merkittävää, koska me teemme työtä arvoyhteisössä. Työ liittyy tekijän omaan etiikkaan ja arvoihin. Johtajan täytyy muistuttaa, että työ on vain työtä – sillä on rajat.”

Johtaja on työntekijöiden palvelija ja työn kehittämisen mahdollistaja. Hän tukee kunkin työntekijän omia kykyjä, lahjakkuuksia ja voimavaroja, jotka valjastetaan palvelemaan yhteistä tarkoitusta.

”Työilmapiirin on oltava hyvä, sillä työyhteisö on tankkauspaikka erilaisissa verkostoissa toimivan työntekijän arjessa”, Katri Valve summaa.

Janne Villa

(Kuva: Antero Harju)